Edellisessä jutussa puhuin kahdesta henkilöstä, jotka eivät tule keskenään toimeen. Minä en ole kumpikaan niistä. Molemmat asuvat paikassa b. Siellä minne siirryin paikasta a.

Etääntyminen. Vuosien saatossa nämä kaksi ovat etääntyneet toinen toisistaan. Kuvataan heitä vaikka kirjaimilla X ja Y. X on äkkipikainen, helposti pinnatpolttavaa tyyppiä. Y:n pahin ongelma on alkoholi. Sitä ei oteta kovin useasti, mutta aina paljon. Sinne häviää kaikki mitä ei ole laitettu lukkojen taakse. Kaikki lahjaviskeistä halpisviineihin. Tästä ei X oikein pidä. Kun Y:lle edes hieman vihjaiseekaan yhdessä sanoja "alkoholi" ja "ongelma", niin tämä vetää rypäleet nenäänsä ja alkaa sättimään kaikkia muita. Ongelmaa ei ole niin pitkään, kun sitä ei myönnä. Minusta vaan Y:llä on ongelma, sillä alkoholi tuntuu menevän kaiken edelle. Myös oman perheen.

Muutoinkin X:llä ja Y:llä on ote päässyt lipsumaan pahasti. Heillä ei tunnu olevan minkäänlaista auktoriteettia. Jälkeläiset ei ota enää heiltä käskyjä vastaan. Homma vaan menee huutamiseksi ja X/Y antaa periksi. Niillä tuntuu olevan "hälläväliä"-asenne nykyään. Ehkä heidän mielestä kaikki korjaantuu itsestään. Kun mistään ei puhuta niin kyllä ne korjaantuu. Mutta ikävä kyllä, näin ei ole. Homma senkun vain pahenee.

Silloin kun asuin onnellisena paikassa a, en pahemmin havainnut X:n ja Y:n ongelmia. Sitä vaan kävi muutamana viikonloppuna kuukaudessa pyörähtämässä paikassa b. Kaikki tuntui olevan suhteellisen hyvin verrattuna nykyhetkeen. Kaikki vaan on yhtä kaaosta. Tekisi niin mieleni vuokrata oma asunto ja yhtenä kauniina päivänä siirtäisi tavarat sinne. Ei tarvitsisi olla keskellä hullunmyllyä. Toisaalta minua vaivaa vastuuntunne. Ei hommaa voi vain jättää taakseen. Ei se olisi reilua. Toisaalta ei sekään ole reilua, että minulla menee mielenterveys ja ehkä sen myötä joku muukin paikka pettää. Puntaroi siinä sitten eri vaihtoehtoja. Päähän siinä hajoaa.

Kovasti Y yrittää vedota alkoholin nauttimisen johtuvan kovista työpaineista, mutta epäilen vahvasti. Y:llä on jotain hampaankolossa, mitä se ei saa päästettyä ulos. Johtuen siitä, että ei puhuta suoraan. Auta armias, kuinka paljon auttaisi, jos X ja Y puhuisivat suoraan. Ilman piikittelyä. Ilman vittuilua. Ilman huutamista. Ehkä ennemmin minusta tulee Ruotsin presidentti kuin he puhuisivat suoraan ja tappelematta.

Juttua vielä riittäisi, mutta täytyy sitä ihmisen nukkuakin välillä.